Koskenkylän nuorisoseuralla on takanaan 60 vuoden arvokas toiminta.
Nuorisoseura on selvinnyt hyvävoimaisesti läpi yhteiskunnallisten muutosten. Kuitenkin niin, että toiminta on ollut eritasoista vuosikymmenten aikana. Tältä osin on havaittavissa kolme merkittävää aikajaksoa.
Ensimmäisellä 25-vuotisjaksolla oli selkeä tarve kylätasoiseen yhdessä tekemiseen. Silloin osallistuttiin runsain joukoin toimintaan, joka oli hyvin monipuolista. Seuraavien 20 vuoden aikana varmistettiin seuran toiminnan jatkuvuus. Aika oli seurausta muutoksista väestö- ja elinkeinorakenteissa. Viimeisellä 15-vuotisjaksolla toiminta on ollut aktiivista, mutta ei niin monipuolista kuin seuran alkuvuosina. Tähän on vaikuttanut liikkumisen ja tietoyhteyksien kehittyminen sekä harrastustarpeiden muutokset. Koskenkyläläisten toiminta-alue onkin kylätasoa laajempi. Lisäksi tälle ajalle on ollut ominaista asukasmäärän lisäys.
Nuorisoseuran perustamiskokous pidettiin heti sodan jälkeen vuonna 1945. Toiminta ei kuitenkaan heti alkanut, koska ensin oli hoidettava elämiseen liittyvät perusasiat. Vähitellen valmiudet paranivat niin, että vuonna 1948 päästiin aloittamaan. Seura perustettiin uudelleen, koska ensimmäisen perustamiskokouksen pöytäkirja oli hävinnyt. Seuran perustamisvuonna päätettiin yksimielisesti rakentaa talo. Rakentamista käsittelevä kokous päätti teroittaa seuran jäsenelle mieleen, että kysymyksessä oli laajasuunteinen yritys, johon jokaisen jäsenen tuli henkilökohtaisesti sitoutua. Talo rakennettiin lähes talkoilla ja toiminnasta saaduilla tuloilla. Tarvittaviin tarvikehankintoihin otettiin osuuskassasta 300 000 markan laina, jonka 75 jäsentä takasivat. Myöhemmin tämä laina maksettiin pois rahalla, joka kertyi seuralle 30 jäsenen antamista korottomista jäsenlainoista. Tällä toimenpiteellä vakautettiin taloutta. Melko pian päästiin palauttamaan jäsenlainoja takaisin siten, että vuosittain arvottiin velkakirjoja maksuun. Talo valmistui vähitellen ja oli keskeneräinen, kun se otettiin käyttöön syksyllä 1950. Toiminnasta saadut tulot eivät aina riittäneet, joten keräyslistat kiersivät usein kylän taloissa.
Ensimmäisten vuosien kokemusten pohjalta toiminta jatkui myönteisesti. Yksi perusharrastuksista oli liikunta. Liikunnan ohella tärkeitä olivat tanhu- ja näytelmäharjoitukset. Jussi Kestilän pirtissä jytisi lattia, kun vauhti oli päällä tanhuharjoituksissa. Jussin pirtti olikin usein harjoituspaikkana.
1960-luvun alussa oli nuorisoseura valmis uusiin haasteisiin. Koskenkylä saikin järjestettäväkseen nuorisoseurain suvipäivät. Se oli ehdottomasti huippuhetki seuran tähänastisessa toiminnassa. Päiviin valmistauduttiin huolella. Seuran esimies kiersi taloissa sopimassa talkoista, joihin lähes koko kylän väki osallistui. Tapahtumat olivat seuran talon lisäksi niityillä, joissa olivat isoimmat yleisötapahtumat. Suvijuhlat osoittivat, että kyläläiset pystyivät yhteiseen ponnistukseen ja siinä onnistuivat.
Vaikka nuorisoseuran toiminta jatkui normaalisti 1960-luvun loppua kohden, oli kuitenkin ns. tuulen suunta muuttunut vastaiseksi jo aikaisemmin aina 1950-luvulta alkaen. Koko maata oli ravistellut rakennemuutos. Kysymys oli laajemmasta yhteiskunnallisesta muutoksesta. Se heikensi myös nuorisoseuran toimintaedellytyksiä. Nuoria muutti pois ja asukasmäärän kehitys oli pysähtyneessä tilassa. Myös osallistumista vähensivät television lähetysten alkaminen ja kaupunkiyhteyksien parantuminen. Lisäksi henkilökohtaisesti jäätiin pois eri syistä. Kohtalokasta oli se, että aktiivisten järjestötoimijoiden määrä väheni. Vastuu jäi pienen porukan harteille. Seuran toiminta hiipui vuodesta 1973. Talo jäi tyhjilleen. Ilkivalta lisääntyi. Paikkoja hajotettiin. Talosta oli kuluja, mutta ei tuloja. Edessä oli seuran toimintavalmiuksien varmistaminen. Niinpä joukko nuorisoseuralaisia kokoontui vuoden 1975 syksyllä kokoukseen, jossa valittiin asioita hoitamaan uusi johtokunta. Melko pian tuli ainoaksi vaihtoehdoksi talon myynti. Se toteutuikin vuonna 1978 eli 30 vuotta myöhemmin siitä, kun oli päätetty rakentamisesta. Kauppasummasta syntyi yli puolet myyntivoittoa. Velat maksettiin ja loput varat sijoitettiin obligaatioihin. Seuran varallisuuskertymä oli moninkertainen, kun vuonna 1993 alkoi aktiivinen harrastustoiminta. Kylä oli heräämässä. Kyläsuunnitelmaa valmisteltiin. Uuden koulun valmistuminen auttoi aktiiviseen toimintaan. Tästä alkoivat esimerkiksi säännölliset liikuntavuorot koululla sekä hiihto- ja kesäurheilukilpailut. Nuorten leiritoiminta alkoi.
Viimeisen 15 vuoden aikana on nuorisoseuran menestymistä auttanut asukasmäärän kehitys Koskenkylässä. Asukasmäärä 1960-luvulta aina 1980-luvun alkuun pysyi lähes samana ja lähti sen jälkeen kasvuun. Erityisen voimakas oli määrän lisäys 1990-luvulla. Lisäys johtui osaltaan kaavoituksesta, tieverkoston perusparantamisesta ja muista rakentamista helpottavista ratkaisuista, joita tehtiin 1980-luvun alussa ja 1990-luvulla. Jokainen asukas on nuorisoseuralle voimavara sekä toiminnan kohteena että toimijoina. Nuorisoseuralla on ollut toimijoita, jotka ovat eri tilanteissa varmistaneet seuran jatkuvuuden. Vaikka 1960-luvulle saakka toimijoita oli enemmän, niin kuitenkin toimintaa ylläpitävä ydinjoukko muodostui johtokunnasta. Sitä se on nytkin. Tämän päivän nuorisoseuran toiminta painottuu liikuntaan. Omatoimista liikkumista edistävät myös koulun pihalla olevat uudet leikkivälineet, jotka nuorisoseura on hankkinut yhdessä koulun kanssa.
Seuran toiminta rakentuukin vuorovaikutteisen yhteistyön kautta. Tärkeitä ovat yhteistyökumppanit, joita ovat koulun lisäksi eri järjestöt, kuten Koskenkylän Marttayhdistys ja Sierijärven metsästysseura.
60-vuotisjuhlia vietettiin 16.8.2008 Koskenkyhlän koululla. Tuolloin jaettiin Matti Keskinivan laatima historiikki-lehtinen. Mikäli haluat lehtisen, ole yhteydessä puheenjohtaja Pekka Maijalaan.